Piileväiset verkot

Salon Seudun Sanomissa oli eilen juttua siitä, kuinka Strömman vesillä kalastajat ihmettelivät verkkojensa huippunopeaa likaantumista ja voimakasta hajua. Ken pääsee maksumuurin taa, niin tästä:
https://www.sss.fi/2019/06/loyhkaavat-ja-likaiset-verkot-oudoksuttavat-kalastajia/

Koskaan aikaisemmin kuulemma eivät ole verkot näin pahasti ja nopeasti ja vielä syvältä suttaantuneet. Mutta mistä oli kyse? Kas sitä ei kukaan tiennyt. Leviä epäiltiin.

Kun sain tekstarin asiasta paikkakuntalaiselta Maija Elovaaralta, niin pyysin heti jotakuta laittamaan vähän hajun aiheuttajaa purkkiin ja tuomaan sen minulle. Jos levistä olisi kyse, niin sehän aina kiinnostaa.
Kalastaja-metsämies Yrjö Ylitepsa kävi ottamassa näytteen Strömman kartanon edustalta ja Maija kiikutti sen minulle.

Näytepurkki.
Näyte.

Siitä vaan sitten pari pisaraa kyvettiin

Kyvetti.
Kyvetissä pari pisaraa näytettä. Kyvetin sisäosan halkaisija 12 mm.

… ja mikroskoopin alle.

Ja kyllä! Leväähän siellä oli! Ja mikä määrä!!

Kuva 10x-objektiivilla.
Kuva 10x-objektiivilla.

Tästä jo harjaantunut silmä heti näkee, että kyseessä on piileväkukinta. Piilevät tapaavat “kukkia” keväällä ja alkukesästä.

Vähän isommalla suurennuksella alkoi jo erottaa yksittäisiä solujakin

Kuva 25x-objektiivilla.
Kuva 25x-objektiivilla.

Tällä suurennuksella erottuu jo leväsuku ja -lajikin. Kemiönsaaren kaakonpuoleisilla merialueilla on meneillään valtava Diatoma tenuis -lajin kukinta. Diatoman erottaa Diatomaksi, koska sillä näkyy pienen pieniä pisteitä rivissä solun reunalla.

Lajinimi taas varmistuu siitä, kun näkee solun päälipuolelta ja voi todeta, miten kovin kapea se on ja että sillä on pieni, ympyriäinen pallopää, muttei selkeätä kaulaa – selkeä tenuis.

Tästä näytteestä ei pysty sanomaan tiheydestä mitään, sillä näyte ei edusta vapaana virtaavaa vettä, vaan se on riivitty verkoista.

Diatoma tenuis on tunnetusti hieman kylmemmän veden asukas, joka viihtyy usein hiukan rehevöityneissä vesissä. Erityisesti jos vedessä on typpeä runsaanlaisesti, niin Diatoma tenuis viihtyy hyvin. Vedessä täytyy olla myös piitä, sillä mitä olisi piilevä ilman piitä?

Normaalisti keväinen piileväkukinta rauhoittuu muutamassa päivässä tai enintään viikossa ja vedenalainen maailma palaa normaalimpaan elämänkiertoon, kun piilevät ovat kuluttaneet kevätvesissä olleet ravinteet suht loppuun.

Jos haluat lukea enemmän Diatoma tenuiksesta, voit käydä Luontoportin sivuilla: http://www.luontoportti.com/suomi/fi/itameri/piilevat

tai jos kaipaat tieteellisempää tutkiskeltavaa, niin luikahda vaikka latvialaisten tutkijoiden artikkelin pariin: https://ijer.ut.ac.ir/article_893_e71cc5342e7ded686724d74d02627276.pdf

tai tutustu Leena Virran Pro gradu-tutkielmaan Veden laadun, ilmaston ja sijainnin vaikutukset piileväyhteisöihin pohjoisella Itämerellä.

Jos taas haluat itse oppia tuntemaan leviä, niin seuraa Planktonia-sivuston osiota Harrastus, koulutus, kurssitus, jonne pikkuhiljaa ilmestyy erilaisia kurssimahdollisuuksia. Myös nettikursseja on suunnitteilla. Eiköhän aleta tunnistamaan leviä? 🙂


Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *