Littoistenjärvi ei niin paha

Ylellä uutisoitiin Littoistenjärven tilasta tänään.

Kaikki levä ei ole sinilevää. Tässä katsaus uutiseen planktonleväasiantuntijan näkökulmasta. Otsikko ja tekstikin ovat hiukan harhaanjohtavia, kuva on onneksi oikea. Helposti jutusta saa kuvan, että tilanne on todella huono ja järvi on täynnä sinilevämössöä. Järvessä on kuitenkin tällä hetkellä runsaasti kuvassakin näkyviä suurempia vesikasveja, joilla on oikeat lehdet ja varret ja juuret.

Niiden esiintyminen liittyy usein ennemminkin siihen, että pohjassa on runsaasti ravinteita ja toisaalta vesi on tarpeeksi kirkasta niiden kasvaa kuin siihen, että itse vesi olisi hyvin ravinnepitoista, kuten sinileväkukinnassa. Järven kemiallisen käsittelyn jälkeen (2017) ollaan nyt ollaan tässä vaiheessa kirkasvetisen järven muuttumisessa takaisin vesikasvivaltaiseksi järveksi. Tämä mahdollinen kehitys oli tiedossa etukäteen. Jos vesikasvit katoavat, niiden paikan ottanevat sinilevät.

Mitä todennäköisimmin Turun yliopiston näytteessäkin 16.6. on ollut sinilevää, mutta myrkyllisyystesteissä sinilevämyrkkyjä ei havaittu. Tämä tarkoittaa, että joko näytteessä ei tuolloin ollut sinilevälajeja, jotka tuottavat myrkkyä tai niitä oli niin vähän, etteivät laitteet rekisteröineet sitä. Sinileviä on kuitenkin jokseenkin joka järvessä, jokaisena päivänä ja jokaisena yönä. Joskus vähemmän, joskus enemmän. Jotkut lajit pystyvät tuottamaan myrkkyä määrätyissä olosuhteissa, useimmat eivät. Jos sinileviä eli syanobakteereita ei olisi, niin tilanne olisi todella erikoinen ja hälyttävä. Sinileviä on olemassa monia satoja eri lajeja, jotka täyttävät tärkeän osan ravintoverkossa ja joista vain pieni osa on joissain tapauksissa myrkyllisiä.

Mikroskooppikuva syanobakteeri Anabaena smithiistä, jonka nimi on nykyisin Dolichospermum smithii. Solun halkaisija 11 µm.

Vesikasvit eivät onneksi ole myrkyllisiä, mutta ne voivat tietysti olla fyysisesti haitaksi, jos niitä on todella paljon. Uiminen esimerkiksi voi tuntua iljakkaalta vesikasviviidakossa.

Enemmän ja todella selkeää tietoa Littoistenjärven kehityksestä ja tutkimuksesta löytyy Turun yliopiston biologian laitoksen emeritusprofessori Jouko Sarvalan julkaisussa täällä: http://www.luvy.fi/easydata/customers/luvy/files/hankkeet/lansi-uudenmaan_vesistoku/tapahtumat/2017.11.18_vihdin_vesisto/3._sarvala_jouko.pdf

ja hiukan tieteellisempää aineisto löytyy täältä: http://www.littoistenjarvi.fi/wp-content/uploads/2019/01/LakeLittoistenjärviRemediation2018MVEJSAWJupsUpdate2.pdf

Littoistenjärven neuvottelukunta pohtii nyt tilannetta, joten homma on varmasti hyvissä käsissä. Yhtenä auttavana tekona olisi vesikasvien poistaminen vedestä (jota on jo aikaisemminkin tehty). Näin vähänee järven ravinnemäärä ja samalla vesikasveja voi käyttää kompostin kautta puutarhassa maanparannusaineena. Työtähän siinä on.

Voit seurata tilanteen kehittymistä Littoistenjärven osakaskunnat-sivuilta:
http://www.littoistenjarvi.fi/

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty merkillä *