Nämä eivät ole vesikirppuja.

Ne ovat vesimittareita (Gerridae), luteisiin (Heteroptera) kuuluvia hyönteisiä (Insecta). Vesikirput taas eivät ole hyönteisiä, ne kuuluvat kyllä samaan pääjaksoon hyönteisten kanssa eli nekin ovat niveljalkaisia.

Sulkeissa olevat sanat ovat latinaa. Eläinten (ja kasvien) luokitteluun käytetään latinankielisiä etu- ja sukunimiä. Näin kaiken maailman tutkijat voivat keskustella ilman sekaannuksia samoista lajeista.

Tuttu lastenlaulu kertoo meille, miten vesikirppu uiskenteli veessä, lumpeenlehden eessä. Eli veden pinnalla, voimme olettaa, koska se laulun mukaan myös jutteli jo aikaisemmin paikalle tulleiden ankan ja sammakon kanssa. Moni olettaa tämän lapsuusvuosina muistiin iskostuneen laulun myötä, että kuvan ötökät olisivat vesikirppuja. Näin ei kuitenkaan ole. Vesikirput eivät nimittäin viihdy veden pinnalla. Yksi vesikirppulaji (Scapholeberis) tapaa ”roikkua” vedenpinnan alapuollella, mutta sen likemmäksi ilmakehää vesikirput eivät vapaaehtoisesti tule.

Tässä teille ihka oikea vesikirppu:

Sillä on mittaa 1,5 millimetriä huppuineen ja piikkeineen. Ravinnokseen se käyttää pienenpieniä, ihan mikroskooppisen pieniä kasveja eli planktonleviä sekä muuta vedessä vellovaa ainesta, kuten bakteereita, flagellaatteja ja detritusta. Detritus tarkoittaa kuollutta kasvi- ja eläinperäistä ainesta.

Vesikirpuilla on tärkeä rooli vedenalaisessa maailmassa. Ne laiduntavat leviä, kuten lehmät ja lampaat ruohoa täällä maan päällä. Samalla ne ovat ruokaa isommille eläimille, kuten kaloille. Vesikirppujen määrä voi vähentyä siitä syystä, että vedessä on runsaasti niitä syöviä kaloja. Tämä taas voi johtaa siihen, että levien määrä pääsee kasvamaan.

Jos leviä on kovin paljon, puhutaan leväkukinnasta. Planktonlevillä ei ole kukkia, vaan nimi tulee siitä, levien massaesiintyminen värjää veden oudon väriseksi. Jos levät ovat sinileviä (tai oikeastaan syanobakteereita) saattaa tilanne olla ihmisillekin haitallinen, sillä osa sinilevistä voi olla myrkyllistä. Mutta kuten aina biologiassa, juuri mikään asia ei ole seurausta vain yhdestä asiasta, vaan moni pieneltäkin tuntuva asia saattaa vaikuttaa lopputulokseen. Palaamme leväkukintoihin toisissa blogeissa.

Mutta takaisin vesikirppuihin. Vesikirpuilla on muutama erikoinen piirre: niillä on vain yksi silmä ja yksi jalka ja neljä antennia eli tuntosarvea. Näin:

Nimensä vesikirput ovat saaneet siitä, että niiden liikkuminen muistuttaa hiukan kirpun hyppelyä. Vesikirput pompahtelevat eteenpäin liikuttamalla isompia antennejaan eli tuntosarviaan.

Tämä oli ensimmäinen vesikirppujen kiehtovaa elämää valaiseva blogi. Vielä jäi monta elämänaluetta käsittelemättä, mutta niihin palataan jatkoblogeissa, joten pysy kuulolla!