Pseudopediastrum, tämä tähtimäinen, viherleviin kuuluva levä, oli se, joka sai minut aikoinaan aloittamaan planktonurani. Opiskellessani Alankomaissa 90-luvun alussa van Hall Instituutissa (silloin vielä Groningenissa ja ammattikorkeakouluna) tutkimme laboratoriossa mikroskoopilla järvinäytteitä ja jäin haltioituneena katselemaan tätä erikoisen muotoista, kirkkaan vihreän väristä levää, jonka opin tuntemaan Pediastrumina. Siitä lähtien olen ollut ykkösrivin planktonfani.
Kuva on otettu lugolin-liuoksella säilötystä näytteestä, joten vihreä väri ei tässä tule oikeuksiinsa.
Halkaisija 50 µm.
Pseudopediastrum-suku kuuluu siis viherleviin. Muista viherlevistä sen erottaa tyypillisestä lättänästä, (useimmiten varsin) pyöreästä yhdyskuntamuodosta. Suvun lajeissa solut ovat järjestäytyneet kehämäisesti keskussolun ympärille. Ulommaisissa soluissa on usein erimuotoisia ulokkeita. Pseudopediastrum boryanumin erottaa muista saman suvun levistä siitä, että se uloimmissa soluissa on pitkät tapit, jossa ei ole viherhiukkasia, tuota vihreää, yhteyttävää ainetta. Solujen kuori voi olla sileä tai siinä voi olla erilaisia nystyröitä tai kuvioita. Joitakin näistä on hankala erottaa normaalilla valomikroskoopilla. Solujen välisistä aukoista on kirjallisuudessa erilaisia mainintoja. Jotkut tutkijat mainitsevat, ettei aukkoja ole lainkaan, toisten mukaan niitä voi joskus olla.
Ensimmäisen kerran lajin nimesi ranskalainen kasvitieteilijä Turpin, jo vuonna 1828 – luonnontutkimuksen kulta-aikana. Alkuperäinen nimi oli Helierella boryana. Boryana viittaa ilmeisesti Helierella-suvun alkuperäiseen kuvaajaan eli toiseen ranskalaiseen kasvitieteilijään, Bory de Saint-Vincentiin. Usein lajien nimillä on niiden ulkonäköön, tutkijakollegaan tai löytöpaikkaan viittaava nimi. Ranskankielentaitoni ei riitä tekstin lukemiseen, mutta onneksi siellä on myös kuvia! Tässä Turpinin alkuperäispiirros, olkaa hyvä:
Jaa, että miksi välillä kirjoitetaan boryana ja sitten taas boryanum? Tämä johtuu latinan kieliopista. Lajinimen (boryanum) pitää vastata sukunimen (Pseudopediastrum) muotoa ja sukua. Näihin kiinnostaviin taksonomisiin aiheisiin voimme palata myöhemmässä blogissa.
Suvun nimi oli aikoinaan pitkän aikaa Pediastrum, mutta vuonna 2005 Buchheim tutkijakollegoineen erotti tästä laajasta suvusta viisi eri sukua, joista Pseudopediastrum siis on yksi. Joskin tästäkin jaotuksesta tutkijat vielä väittelevät… Alkuperäisessä Pediastrum-suvussa oli yli sata lajia eroteltuna, nykyisin Pseudopediastrum-sukuun lasketaan kuuluvaksi vain neljä lajia.
Kuten viherlevät monesti, myös Pseudopediastrum boryanum viihtyy hiukan ravinteikkaammissa järvissä. Itämerestäkin sitä löytyy, mutta varsinaisesti se on makean veden laji. Laji on melkoisen yleinen Suomessa. Etenkin haavilla planktonia saalistettaessa sen saattaa hyvinkin saada ihasteltavaksi mikroskoopin alle. Joko olet koittanut?
* * * * * * *
Haluatko kantaa Pseudopediastrumia rinnallasi?
Se onnistuu!
Lajista on tehty kauniita puisia rintakoruja.
Lisää luettavaa / katseltavaa:
Algaebase – Pseudopediastrum boryanum.
Kuvia netissä
Kaikki kuvat eivät ole tieteellisesti oikein nimettyjä, mutta näin pääset pikaisesti sukellukselle Pseudopediastrumien ihmeelliseen maailmaan.
Buchheim, M., Buchheim, J., Carlson, T., Braband, A., Hepperle,
D., Krienitz, L., Wolf, M. & Hegewald, E. 2005. Phylogeny of
the Hydrodictyaceae (Chlorophyceae): inferences from rDNA
data. J. Phycol. 41:1039–54. (maksullinen)
Turpin, P.J.F. (1828). De la description de plusieurs genres et espèces nouvelles très remarquables, découverte parmi les productions végétales et microscopiques. Mémoires du Musée d’Histoire Naturelle 16: 295-344, pl. 13 [“15”].
(Algaebasen sivulta.)